Syömään!!

Ruoka on mietityttänyt minua jo pitkään. Istuessani muiden kanssa kouluruokalassa oloni on outo. He puhuvat siitä, millaista ruokaa ovat tehneet viime köksän tunnilla, ja tunnen oloni ulkopuoliseksi, sillä itse en mitään kotitaloutta valinnut. Oh, kuinka se kasvisvokki oli ihanaa! Kukkakaalta ja valkoista kastiketta! Perinneruokia, punajuurisalaattia!

Itse alan kakomaan kun näen keitetyitä porkkanoita.

Olipa sitten köksässä ollut maistelukerta, jollin he olivat maistelleet erilaisia valmisperunamuusseja, valmiskalapuikkoja ja valmispunajuurisalaatteja. Kauhean kovasti eivät olleet tytötkään tykänneet niistä, sanoivat että itsetehdyt ovat parempia… Niinhän se varmaan onkin. Paha sanoa, sillä itse en ole maistanut mitään muuta kuin kaupan valmispottumuussia sitten kolmeen vuoteen, piparkakkutaikinakin ostetaan meille valmiina. Kyllähän minullekkin kelpaisi itse alusta asti tehdyt piparit, mutta kun aikaa ei ole, niin valmisruatkin käyvät. Eivätkä ne ole niin pahoja kun monet luulevat. Euroshopperin pottumuussiikin kyllä tottuu (minulla se otti kolme vuotta eikä siitä ikinä tule lempiruokaa – se on varma).

Aamupalan olen aina syönyt. Ei ole aamua ettenkö aamupalaa söisi, sillä muuten koko päivä alkaa kusea jo aamusta. Eikä tee pahaa juoda maitoa tai syödä puuroa aamulla – miksi olisi? Lapsena opittu maidon juominen joka ruoalla on jäänyt pysyvästi. Paljonkohan se oli se suositus… Kolme lasia ja vähän juustoa tai sellaista? Meikä juo 10 lasia maitoa. Entä sitten?

Sitten kun tosiaan nyrpistän nenäni keitetyille kasviksille ja erilaisille laatikoille (makaronilaatikko tietysti poikkeuksena), pidetään minua ranttuna. Ja sekö ei ole ranttua, ettei aamulla pysty syömään mitään? Ei juomaan maitoa, vaikkei ole laktoosi-intoleranssia tai muuta vastaavaa?

Kaikkeen tottuu. Aamupala on osa päivittäisi rutiineja enkä pärjäisi päivää ilman sitä. Rutiineja rakastavana ihmisenä olen tosin aika huono arvioimaan, missä menee ranttuuden raja. Kun niin harvoin omat tapani rikon, että söisin keitettyä porkkanaa tai lanttulaatikkoa. Kaipa siihenkin tottuisi. Maksalaatikkoon en kyllä ikinä totu. Se on varma.

Can’t have you

You warned me that you were gonna leave
Never thought you would really go
I was blind
Baby now I see
Broke your heart
Now I know

That I was being such a fool
That I didn’t deserve you
kertosäe:
I don’t wanna fall asleep
Cause I don’t know if I’ll get up
And I don’t wanna cause a scene
But I’m dyin’ without your love
Begging to hear your voice
Tell me you love me too
‘Cause I’d rather just be alone
If I know that I can’t have you

Looking at the letter you that you left
(the letter that you left, will I ever get you back)
Wondering if I’ll ever get you back
(ooh aahp, ooh ahh, ooh aahp, ooh ahh)
Dreaming about when I’ll see you next
(When will I see you next? Will I ever get you back?)
Knowing that I never will forget
(I won’t forget, I won’t forget)

That I was being such a fool (oooh)
Now I still don’t deserve you (oooh)

kertosäe

So tell me what we’re fighting for
Cause you know that truth means so much more
Cause you would if you could, don’t lie (don’t lie)
Cause I give everything that I’ve got left
To show you I mean what I have said
I know I was such a fool
But I can’t live without you (without you)

I don’t wanna fall asleep
Don’t know if I’ll get up
Don’t wanna cause a scene
But I’m dyin’ without your love
Begging to hear your voice
Tell me you love me too
‘Cause I’d rather just be alone
If I know that I can’t have you

Yeah!

I don’t wanna fall asleep (don’t wanna fall asleep)
Cause I don’t know if I’ll get up (who knows if I’ll get up)
And I don’t wanna cause a scene
‘Cause I’m dyin’ without your love
Yeah!
Begging to hear your voice (let me hear your voice)
Tell me you love me too (tell me you love me too)
‘Cause I’d rather just be alone
If I know that I can’t have you

~~

awwawwaww<3

Uusi vuosi, uudet kujeet

Vuosi vaihtui – taas. Ja mitä minä tein? Homehduin kotona ehkäpäs niinkuin joka vuosi. Sen siitä saa kun on synttärit vuoden viimeisenä päivänä.

No mut joo. Mun elämässä alkaa tänä vuonna UUSI VAIHE. Siis meinaan, että ennen mun elämä on ollu sitä vanhaa tiedostamatonta paskaa ja oon valittanu kaikesta kaikille ja potenu huonoa omatuntoa ku ei taaskaan jaksa lähteä lenkille ja inhonnu omaa laiskuuttani. Siihen tulee tänä vuona muutos, tosiaankin. Alan elään tätä elämää niinkuin sitä pitäisi elää. Mitä se sitten tarkoittaakaan. Miten tätä elämää pitäisi elää? Mää en oo ainakaan saanu käyttöohjeita.

Ja tässä blogissahan siis seuraan kovia ponnistelujani yrityksissäni olla parempi ihminen, yrityksissäni elää elämää kunnolla, yrityksissäni toteuttaa unelmiani. Saa nähdä mitä tapahtuu.

 

~~

 

NP. P!nk – Sober